Yli 10 300 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Blu-ray

Little Women

Pikku naisia 

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Tekniset tiedot

Formaatti: Blu-ray
 
Vuosi: 2019Kesto: 135 minuuttia
Julkaisija: SonyKuva:
1080p 1.85
Ääniraita: DTS-HD MA 5.1
 
Ikäraja:
(S)
Sallittu kaikenikäisille.
  EAN: 7330031007680

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat maahantuojalle ellei toisin mainita.

Elokuva

L.M. Al­cot­tin klas­sik­ko­ro­maa­nin uu­si fil­ma­ti­soin­ti luo mo­der­nin pe­rio­did­raa­man, jo­ka tun­tuu us­kol­li­sel­ta mo­lem­mil­le ai­ka­kau­sil­le.

L.M. Al­cot­tin klas­sik­ko­ro­maa­nin (1868) uu­si fil­ma­ti­soin­ti luo mo­der­nin pe­rio­did­raa­man, jo­ka tun­tuu us­kol­li­sel­ta mo­lem­mil­le ai­ka­kau­sil­le. Vi­suaa­li­ses­ti pa­kah­dut­ta­van kau­nis ja mah­dot­to­man huo­li­tel­tu elo­ku­va kul­jet­taa neljän lä­hes isättömän vaan ei kom­pas­sit­to­man tytön ta­ri­noi­ta hengäs­tyttävällä tah­dil­la.
Il­man ta­ri­nan tun­te­mus­ta en­na­kol­ta elo­ku­va vaa­tii kat­so­jal­taan pal­jon: huo­mio ei saa her­paan­tua het­kek­sikään tai kat­se unoh­tua liian pitkäk­si ai­kaa maa­gi­siin jou­lu­kort­ti­mai­se­miin tai muu­toin ta­ri­nas­ta me­nee ohi mon­ta ri­viä ja pi­ruet­ti avau­tuu nih­keäs­ti. Elo­ku­va mais­tuu­kin kir­jan­sa ah­mi­neel­le yleisöl­le teh­dyltä uu­del­ta ku­vi­tuk­sel­ta, jo­ka osaa kaik­ki nuot­tin­sa kuin ap­teek­ka­ri hyl­lynsä, mut­ta ei ai­van osaa an­taa nuot­tien hen­gittää.
Reu­no­jaan myö­ten täy­teen ka­tet­tu elo­ku­va on kau­nis, mut­ta an­ka­ra an­nos pe­rio­di­sa­tua. Näyt­te­lijä­suo­ri­tuk­set ovat elävän us­kot­ta­via, mut­ta ta­ri­nan tem­po tun­tuu pa­kot­ta­van kaik­ki ka­pei­siin lo­ke­roi­hin. Pää­syyl­li­nen tähän on mo­nes­sa ajas­sa ete­nevä epäk­ro­no­lo­gi­nen ker­ron­ta, jo­ka leik­kaa ta­pah­tu­mia yh­teen li­ki ar­mot­to­mas­ti mik­sa­ten. Eri­tyi­sen vai­keak­si ajan­jak­so­jen vuo­rot­te­lun te­kee se, että hah­mot vai­kut­ta­vat ole­van ereh­dyttävän sa­ma­nikäi­siä kai­kis­sa jak­sois­sa, mikä lisää kog­ni­tii­vis­ta kuor­maa ta­ri­nan tul­kit­se­mi­ses­sa. It­se kir­ja on kro­no­lo­gi­nen, jo­ten tämän ki­kan oli­si voi­nut jättää elo­ku­vas­sa käyttämättä.
Räi­kein esi­merk­ki kro­no­lo­gi­ses­ta sak­si­mi­ses­ta on Bet­hin kuo­le­ma. Kir­jas­sa Beth sel­viää tu­li­ro­kos­ta ja kuo­lee pal­jon myö­hem­min, mut­ta tässä kuo­le­ma näyttää ole­van seu­raus­ta kuu­mees­ta. Ja hau­ta­jai­sia puo­les­taan seu­raa koh­taus, jos­sa Beth on taas elos­sa. Sil­put­tu ker­ron­ta kyllä pal­ki­taan ele­gan­tis­sa lop­pu­koh­tauk­ses­sa, jos­sa kaik­ki pa­la­set lok­sah­ta­vat pai­koil­leen ja epä­tie­toi­suus vaih­tuu ko­mean sa­nat­to­mas­ti rau­hal­li­seen sel­vyy­teen. Sil­put­tua ker­ron­taa voi myös pe­rus­tel­la oh­jaa­ja-kä­si­kir­joit­ta­ja Ge­rwi­gin ha­lul­la kääntää ta­ri­nan fo­kus­ta kir­jai­li­jan omaan to­del­li­seen elämään se­pit­teen si­jas­ta, missä as­so­sia­tii­vi­nen leik­kaus on ehkä aut­ta­nut, mut­ta ko­kei­lu on hie­man liian haas­ta­va.
E­lo­ku­vas­sa on pal­jon mistä pitää, eikä yk­sittäi­siä pa­la­sia oli­si voi­nut pa­rem­min tehdä. Pu­vut ja la­vas­teet ovat lu­moa­via, näyt­te­lijä­suo­ri­tuk­set vir­heettömän elä­viä, roo­li­hah­mot ve­toa­via, ja ta­ri­na­kin kiin­nos­ta­va. Sil­ti ko­ko­nai­suus jää har­mil­li­sen le­vot­to­mak­si pa­la­pe­lik­si, jon­ka in­hi­mil­li­syys ja pai­no avau­tu­vat vain vai­voin. Odo­tuk­siin näh­den ky­seessä on siis lievä pet­ty­mys, jon­ka pa­la­sia on mah­do­ton­ta ol­la ihai­le­mat­ta, mut­ta ko­ko­nai­suu­des­ta on vai­kea pitää siinä mää­rin kuin etukä­teen odo­tin.
Ko­ko­nai­suus on se­ka­vas­ti tar­joil­tu sar­ja upean us­kot­ta­via koh­tauk­sia, jot­ka pitää vain ot­taa sisään to­dis­tu­sai­neis­to­na ja jär­jestää mie­lessään lo­pul­ta jok­seen­kin loo­gi­sek­si ko­ko­nai­suu­dek­si. Tämä on neljän täh­den pa­la­pe­li, jon­ka oh­jaa­ja on koon­nut tar­koi­tuk­sel­li­sen epä­ta­val­li­sek­si lei­ke­kir­jak­si. Lop­pu­tu­los, kai­ken ai­neis­ton esit­te­ly jäl­keen, on kui­ten­kin mie­len­kiin­toi­nen. Kai­kes­ta le­vot­to­muu­des­ta nou­see näppärä ja it­se­var­ma lop­pu­ka­neet­ti, jo­ta ei il­man aiem­paa se­ka­vuut­ta ehkä ar­vos­tai­si.

Kuva

Upea kuva on väritoistoaan myöten virheettömästi periodiin viritetty ja kauttaaltaan ihastuttavan terävä ja huoliteltu. Jälki on sekä taiteellisesti että teknisesti virheetöntä.

Ääni

Myös ääniraita on onnistunut. Kauniin rauhallisesti soljuva musiikkiraita luo illuusion, että hektisesti avautuvat tarinan vaiheet itse asiassa etenevät hallitulla tempolla. Dialogi välittyy elävästi ja tarkasti, ja tilaisuuden tullen myös periodimiljöö täyttää tilan uskottavasti.

Ekstrat

Ekstroissa meikkaustestejä (3 min.), mainoshenkinen kooste kuvauksista (3 min.) ja sarja koosteita tarinasta sekä sen merkityksestä (13 min.), elokuvan ilmeestä (9 min.), ohjaajasta (9 min.) ja Alcottien perheestä (10 min.). Ekstrojen helmi on koosteista viimeinen, joka esittelee paitsi Alcottien oikean talon myös tarinan tosipohjaa. (IJ)
13/07/2020

Traileri

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2020 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy