Ja­mes Stewart on symp­pis ja ja­ku­vas­ti aa­vis­tuk­sen hip­ra­kas­sa ole­va her­ras­mies Elwood P. Dowd, jol­la on 190-sent­ti­nen jä­nis mie­li­ku­vi­tu­systävänä. Si­sa­ren yri­tys pas­sit­taa so­siaa­li­sek­si ra­sit­teek­si muo­dos­tu­nut vel­jensä pa­ran­to­laan pää­tyy hil­peän mut­kik­kaak­si fars­sik­si, jos­sa to­del­li­suu­den­ta­ju ja mie­li­ku­vi­tus vääntävät her­kul­li­ses­ti kättä. Vää­rinkä­si­tyk­set tun­tu­vat joh­ta­van suu­rem­paan ymmär­ryk­seen jät­tiläisjä­nistä koh­taan, ja muu­ta­man pi­rue­tin jäl­keen jo­kai­nen osa­not­ta­ja on vaa­ras­sa ti­pah­taa jän­nik­sen ko­loon. Selväjär­kis­ten mie­len­ter­veys järk­kyy ja po­ti­laas­ta tu­lee lääkä­ri, mut­ta ko­ke­mus tun­tuu kui­ten­kin joh­ta­van yk­si­no­maan iloi­sem­piin ih­mi­siin.

Pai­koin näppärä dia­lo­gi pää­see mai­nioon ve­toon pa­ran­to­las­sa, mistä ve­li on­nis­tuu kä­ve­lemään ulos mie­li­ku­vi­tu­systävänsä kans­sa. Muu­toin­kin koh­tauk­set vaih­ta­vat haus­kas­ti suun­taa kes­ken kai­ken, eikä hah­mois­ta tun­nu ve­to lop­pu­van millään. Ilah­dut­ta­van van­ha­nai­kai­nen ja po­si­tii­vi­sen ku­jei­le­va ko­me­dia. Pe­rus­tuu Ma­ry Cha­sen Pu­li­zer-pal­kit­tuun näy­telmään.