Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Niko – Lentäjän poika

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2008Kesto: 83 minuuttia
Julkaisija: Nordisk Film 
  
 
Ikäraja:
(7)
Kielletty alle 7-vuotiailta. Täysi-ikäisen seurassa elokuvan saa esittää enintään kaksi vuotta nuoremmalle.
VET: A-51612  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Nordisk Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

Po­ro­poi­ka Ni­ko kas­vaa Poh­joi­sen rau­hai­sis­sa met­sissä leik­kien par­hai­den ystä­viensä, lii­to-o­ra­va Ju­liuk­sen ja po­ro­tyttö Saa­gan, kans­sa.

Po­ro­poi­ka Ni­ko kas­vaa Poh­joi­sen rau­hai­sis­sa met­sissä leik­kien par­hai­den ystä­viensä, lii­to-o­ra­va Ju­liuk­sen ja po­ro­tyttö Saa­gan, kans­sa. Ni­kon äi­ti on ker­to­nut ta­ri­noi­ta isästä, jo­ka kuu­luu Jou­lu­pu­kin re­keä vetä­viin iso­jen po­ro­jen len­to­jouk­koi­hin. Sik­si Ni­ko­kin tah­too op­pia lentämään.
Elämässähän lentä­mi­nen on us­kon asia, jo­ten ky­vyistään va­kuut­tu­nut Ni­ko ot­taa suun­nan Kor­va­tun­tu­ril­le isäänsä ta­paa­maan. Mat­kal­la vaa­ra­na on Mus­tan Su­den joh­ta­ma pe­to­lau­ma. Ni­ko saa tietää su­sien ka­va­las­ta suun­ni­tel­mas­ta pistää pos­keen­sa Jou­lu­puk­ki lentä­vi­ne po­roi­neen. Jou­lu on pe­las­tet­ta­va! Mus­tan Su­den näkö­kul­mas­ta Ni­ko on nyt pik­kui­nen po­ro, jo­ka tietää lii­kaa. Eh­tivätkö Ni­ko, Ju­lius ja op­paa­na toi­mi­va Wil­ma-lu­mik­ko va­roit­ta­maan Kor­va­tun­tu­ria uhas­ta?
Suo­ma­lais-sak­sa­lais-ir­lan­ti­lais-tans­ka­lai­nen Ni­ko – Lentäjän poi­ka on ai­van upea piir­ret­ty fil­mi. En muis­ta kos­kaan näh­nee­ni näin on­nis­tu­nut­ta suo­ma­lais-sak­sa­lais-ir­lan­ti­lais-tans­ka­lais­ta ani­maa­tio­ta! Kan­sainvä­li­set yh­teis­työe­lo­ku­vat ovat usein tai­teel­li­ses­ti haa­lei­ta komp­ro­mis­se­ja, joi­den lop­pu­tu­los ei miel­lytä juu­ri ketään. Mut­ta Ni­ko to­dis­taa muu­ta, haus­kas­ti ja pe­rin­tei­sen jou­lue­lo­ku­van tyy­liin. Lentäjän po­jan tek­ni­nen ta­so on alan­sa huip­pua ja kun ker­to­mus­kin vetää, voi fil­mil­le po­va­ta laa­jaa­kin me­nes­tystä.
Tätä piir­ret­tyä seu­ra­tes­sa ei tar­vit­se muis­tel­la, että se on alun pe­rin suo­ma­lai­nen idea ja pro­jek­ti, jol­le pitäi­si an­taa sää­li­pis­teitä ko­ti­mai­suu­des­ta. Dis­neyn ja Pi­xa­rin hui­kean Wall-E:n jäl­keen voi hä­pei­lemättä kat­soa val­loit­ta­van Lentäjän po­jan – jo­ka on mak­sa­nut 22 ker­taa vä­hemmän kuin Ame­ri­kan serk­ku. Pie­nen jä­te­ro­bo­tin rin­nal­la pik­ku po­ro­po­jan bud­jet­ti on ”­vain” 6 mil­joo­naa eu­roa.
Ver­tai­lu­kel­poi­nen maail­man­luo­kan tek­ni­nen ta­so ja yh­teis­tuo­tan­to­taus­ta herättävät tie­tys­ti ky­sy­myk­sen, mi­ten suo­ma­lai­nen Lentäjän poi­ka sit­ten on. On­ko per­soo­nal­li­nen elo­ku­van­te­ko mah­dol­lis­ta näissä puit­teis­sa?
Vaik­ka elo­ku­va ei ta­voi­ta Wall-E:n fi­lo­so­fis­ta ta­soa ja hie­no­syi­sintä il­mai­sua, on Lentäjän poi­ka ker­rot­tu len­nok­kaas­ti ja sen eläin­hah­mot viehättävät. Jäi­nen seik­kai­lu ja piir­ros­ko­miik­ka tuo­vat mie­leen Ice Agen, luo­las­taan hal­lit­se­va Mus­ta Su­si Lei­jo­na­ku­nin­kaan ja Step­hen Mc­Keo­nin Hol­lywood-säes­tys mo­net Dis­neyn eläin­ta­ri­nat. Sil­ti lu­mi­met­sissä on ha­vait­se­vi­naan suo­ma­lais­ta va­lon­ka­joa ja Kor­va­tun­tu­rin jätkän­kynt­tilöissä ko­toi­sen jou­lun läm­mintä pu­na­heh­kua.
Ni­ko – Lentäjän poi­ka al­kaa näytös­luon­toi­ses­ti tur­han­kin vauh­dik­kail­la len­to­ku­vil­la. Sen jäl­keen kun yleisön mah­dol­li­set epäi­lyk­set ko­ti­mai­sen ani­maa­tion tai­dok­kuu­des­ta on hau­dat­tu, te­ho­kei­not sääs­tetään ta­ri­nan ker­to­mi­seen par­haal­la ta­val­la. Iso­jen po­ro­jen ylväs lii­to ja pik­ku­po­ron il­ma­len­not tar­joa­vat silmä­ni­loa. Lu­mi­hiu­ta­leet pi­meässä metsässä, myrs­ky, vaa­ral­li­nen Tuo­ne­lan­joen yli­tys ja Kor­va­tun­tu­rin jäi­nen la­by­rint­ti yllättävät hal­lit­tui­na, kek­se­liäinä vi­sioi­na ja tun­nel­man­vaih­dok­si­na. Kol­miu­lot­tei­nen vai­ku­tel­ma on pai­koin my­kistävä. Yk­si­tyis­koh­dis­sa su­sien hii­linä pa­la­vat silmät ja koi­vun­run­ko­jen sekä Jou­lu­pu­kin reen kä­sin kos­ke­tel­ta­va puu­mai­suus ovat myös huo­lel­lis­ta di­gi­työtä.
Ol­li Jan­tu­nen on oi­va Ni­kon nuo­re­na ää­nenä ja Han­nu-Pek­ka Björk­man te­kee lii­to-o­ra­va Ju­liuk­ses­ta vi­vah­teik­kaan ystävä­hah­mon. Muut­kin suo­ma­lai­set ää­ninäyt­te­lijät lois­ta­vat roo­leis­saan. Sen si­jaan fil­min lau­lut eivät ole kak­si­sia. Nii­den käyttö ei on­nek­si hi­das­ta ta­ri­nan ete­ne­mistä.
E­ri­kois­mai­nin­ta to­teu­tuk­sel­le tu­lee siitä, et­tei Ni­ko – Lentäjän poi­ka kai­paa yl­tiöon­nel­lis­ta, ydin­per­heen yli­voi­maa heh­kut­ta­vaa Hap­py En­diä. Ihan ta­val­li­nen, eri­lai­sia rat­kai­su­ja ymmärtävä ar­ki­nen on­ni riittää. Ehkä tässä rat­kai­sus­sa on eni­ten esillä Lentäjän po­jan eu­roop­pa­lai­suus ja sen suo­ma­lai­nen, len­nok­kaas­sa­kin ta­ri­nas­sa ja­lat maas­sa pitävä luon­ne. (HB)
15/02/2009

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy