Oh­jaa­ja Ta­ru Mä­kelä ku­vai­li ker­ran vap­pu­juh­lis­sam­me näyt­te­lijä Kai Leh­tistä mie­hek­si, jo­ka ai­heut­taa kaoot­ti­sen plop-p­lop -ää­nen as­tues­saan ku­vauk­siin. Mik­si? No sik­si, kos­ka nais­puo­li­sen ku­vaus­hen­kilö­kun­nan pes­saa­rit pon­nah­ta­vat pai­koil­taan.

Nyt tämä nai­siin ve­toa­va ha­bi­tus on to­del­la tar­peen, kun mies ker­too suu­ris­ta yri­tys­suun­ni­tel­mis­ta vai­mol­leen en­nen nuk­ku­maan me­noa. Ra­ne pe­rus­taa yhtä tyhmän ka­ve­rin­sa Ko­kin (Pert­ti Kou­vi­la) kans­sa sii­vous­fir­man la­ma­vuon­na 1996. Työtä riittää, mut­ta ei sen te­kijää, ai­na­kaan jos asia­kas odot­taa jon­kin­lais­ta laa­tua.

Kat­so­ja saa nau­raa vä­lillä ve­det sil­missä. Ikävä kyllä jän­ni­te ei riitä ko­ko elo­ku­vaan.