Kino - Arvostelu

Hiljaisuus

Eino (Joonas Saartamo) ja Jaana (Terhi Suorlahti) kokevat takalinjoilla yllättävän romanssin vuoden 2011 parhaassa kotimaisessa. Kuva Jolle Onnismaa.
Eino (Joonas Saartamo) ja Jaana (Terhi Suorlahti) kokevat takalinjoilla yllättävän romanssin vuoden 2011 parhaassa kotimaisessa. Kuva Jolle Onnismaa.

Hiljaisuuden, viime vuoden parhaan kotimaisen filmin, on katsonut vasta 26 000 katsojaa. Toivotaan, että seitsemän Jussi-ehdokkuutta tuo sille enemmän katsojia. Elokuvan ottaman hiljaisen lähdön syitä voi vain arvailla. Hiljaisuus piiloutuu yleisnimen taakse. Vasta kun näemme Sakari Kirjavaisen ohjaaman ja Esko Salervon käsikirjoittaman filmin, ymmärrämme, miten kiehtovasti yleisnimet kuolema ja hiljaisuus liittyvät tähän erityiseen sotatarinaan.

Elokuvan nimi ei ole yhdentekevä. Se vaikuttaa teoksen kiinnostavuuteen kuten traileri, juliste tai muu markkinointi. Hiljaisuuden nimi olisi voinut olla ilmaisevampi. En ehdota, että sen olisi pitänyt olla Takalinjan ruumiskuiskaajat, tai Hiljaisuus ja huuto, tai Talvisodan ruumissaatto, mutta nimi olisi saanut olla myyvempi - jos ruma sana taiteesta sallitaan.

Kirjavainen ja Salervo tunnetaan tv-töistä ja Åke Lindmanin filmeistä. Ken tulta pyytää oli tekijäparin yhteistyö kymmenen vuoden takaa. Hiljaisuus on täysosuma heiltä. Sitä on verrattu Klaus Härön Postiin pappi Jaakobille. Intiimi, pohtiva sävy on yhteinen, samoin pieni horjahtelu. Molemmissa on tunnelmaa, mutta Hiljaisuudesta pidän enemmän.

Jussi-ehdokkaassa nuoret näyttelijät Joonas Saartamo ja Lauri Tilkanen esittävät takalinjaan komennettuja sotilaita. Eino ja Antti auttavat kaatuneiden keräämisessä ja ruumiiden parsimisessa kuljetuskuntoon. Sodissamme pidettiin kunnia-asiana noutaa tulihelvetin uhrit taistelukentältä hautaan omalle maaperälle.

Tosihommiin Eino ja Antti joutuvat sotilaspastori Hiltusen (Kari Hakala) käskyttäminä. Aitassa makaa ruumis poikineen. Elävistä pitävät huolta lotat Siiri ja Jaana (Joanna Haartti ja Terhi Suorlahti). Kuppari-Miina (Sinikka Mokkila) valvoo naisrauhaa silloin kun sotilaspastorin silmä välttää.

Ilkka Heiskanen esittää veteraania, jonka kranaattikauhuksi kutsuttu taisteluväsymys on muuttanut puolikuntoiseksi. Korpikangas tunnustelee ruumiiden käsiä tietääkseen, mihin nämä ovat matkalla. Kuppari-Miina näkee Korpikankaassa kollegan ja kysyy, onko tämä ”nostaja vai parantaja”. ”Saattaja”, vastaa mies.

Elämän ja kuoleman risteyskohdan aito mysteeri ja mystiikka, kohtalosta kertovat etiäiset ja painajaisunet, rinnastuvat kiinnostavasti. Jokunen sauma rintamatodellisuuden ja kevytkauhun välitilaan tosin Hiljaisuudessa jää näkyviin.

Korpikangas kuiskii ruumiille ja joskus ruumiit kuiskaavat takaisin. Heiskanen tekee roolin herkästi ja Jussi-ehdokkuuden arvoisesti, mutta ihan vaikeuksitta keskeinen hahmo ei löydä paikkaansa tarinassa. Korpikangas tuntuu usein muusta juonesta erillään esitetyltä pätevältä soololta. Jussi-ehdokkuutta olisi toivonut myös Sinikka Mokkilalle. Ilman kipakkaa kupparia tarina menettäisi lämpöä ja verevyyttä. Näyttelijä kääntää kliseeroolin voitokseen. Mokkilasta huokuvat Rakel Laakson ja Rauni Luoman bravuurit takavuosien suomifilmeistä.

Hiljaisuus tohtii olla perinteinen ja luottaa hyvään tarinaan. Tuoreet filmikasvot Kari Hakalan pappia myöten estävät teosta vaipumasta museaalisuuteen. Petri Rossin kuvauksessa, varsinkin talvisissa ulkojaksoissa, on pakasta vedetyn päivityksen autenttisuutta, käsin kosketeltavaa nyt-hetkeä. Tärkätty teatraalisuus ja pirtinpöytärealismi vilahtavat joissain sisäkohtauksissa.

Lottina hehkeä Joanna Haartti ja kuulas Terhi Suorlahti jäävät rooleina hiukan kesken. Antin vikittelemä Siiri joutuu pikemmin käsikirjoituksen kuin tunnekuohujen heittelemäksi. Olisin kaivannut lotan luonnekuvaan hienovaraisempaa syventämistä niin käsikirjoitukselta kuin ohjaukselta. Suorlahden vakaampi Jaana nousee vahvana lähikuviin vasta loppuvaiheissa, kun kosketus Einoon löytyy ja kantaa kotirintamalle saakka. Suorlahden rooli olisi vielä muistettavampi, jos se olisi saanut enemmän painoa jo alkuvaiheissa. Mutta tässäkin, niin kuin suomifilmeissä usein, naiset jäävät taustalle ja sivuhenkilöiksi – mutta onneksi ovat kuitenkin sotatarinassa mukana.

Lauri Tilkanen, parina viime vuonna isoihin rooleihin noussut nuori näyttelijä, on opportunistisena ja lapsenuskoista kaveriaan höynäyttävänä Anttina sähköinen hahmo, loppuväläyksissä traaginenkin lurjus. Joonas Saartamo pääsee pitkästä aikaa pääosaan ja luo todella hienon roolin Einona, joka luottaa Anttiin ja pettyy, mutta kasvaa rintamakokemuksistaan sielultaan ja sydämeltään aikuiseksi henkilöksi.

Nuorena näyttelijänä Saartamo hurvitteli pääroolissa Menolipussa Mombasaan (2002). Sen jälkeen Saartamo juuttui sivuosiin, vilahtamaan kohtauksiin pullon kanssa tai vetämään sankaria turpiin. Einona näyttelijä syntyy uudelleen todellisena löytönä. Saartamon suoritus piirtää kotimaiseen filmiin parhaan mieskuvan aikoihin. On koskettavaa nähdä Saartamon oma äiti, Eija Ahvo, esittää takautumaunessa Einon ruumiinpesijä-äitiä.

Hiljaisuuden pieniä tähtihetkiä on tuohon, mielikuvissa karumpaan, mutta varmasti yhtä tunteikkaaseen sota-aikaan soveltuva, täysin uskottava kohtaus, jossa Eino vaistonvaraisesti painaa suudelman käsivarsilleen poterossa sortuneen ystävänsä kypärään.

Toisenlaista herkkyyttä on Jaanan ja Einon kohtaamisessa saunassa. Saunan ovenraameista paljastuva sensuaalinen näkymä naisesta yllättää peseytymään tulleen Einon. Saunaan kuuluvanakin alastomuus esitellään tarinatilanteessa siveästi, mutta pidättyvyys tuntuu tässä eroottisemmalta kuin monessa ”vapautuneemmassa” filmiromanssissa.

Samaa herkkää voimaa on parin sodanjälkeisessä siviiliarjessa, kun Eino palaa kotiin tehtaalta, pesee kätensä paljussa ja vaimo tulee mieheen kiinni takaapäin. Jotain ihailtavan onnistunutta on tavassa, jolla kumpikin rakkauskohtaus selviää ilman turhia repliikkejä, kuinka kuva-alan käyttö ja täyttö tarkasti rajatuilla vartaloilla luo sykähdyttävää mise-en-sceneä: kameran, tilan ja näyttelijäin yhteispeliä. Saartamon ja Suorlahden parityö on kuin nykytanssia, jossa pelkillä asennoilla ja suunnan kohdistamisella viestitään ja jaetaan kaikille ymmärrettäviä, ikiaikaisia merkityksiä läheisyyden kokemisesta.

Hiljaisuus on kymmenen minuuttia liian pitkä filmi. Kymmenen loppuakin sillä on, mutta niistä puolet oikein hyviä. Äänimaailmassa ja musiikissa aiheen karheus olisi voinut korostua pidättyvämmin, muun elokuvan hengessä, mutta viimeistelty ja mietitty vaikutelma soundtrackista nytkin jää.

Kirjavaisen ohjauksessa on henkeä ja sydäntä enemmän kuin muissa vuoden 2011 Jussi-suosikeissa. Ehkä kaikki on niin huonosti, että maailman viheliäisyys pitää elokuvissa ratkaista ihmeillä tai takoa sanoma päähän pesäpallomailalla. Mutta Hiljaisuus istuttaa vielä sen omenapuun. Se muistuttaa ystävyyden merkityksestä ja itsensä voittamisesta, inhimillisyydestä ja heikkoudesta niin sodassa kuin rauhassa ja rakkaudessa.

Hiljaisuus on Kirjavaisen ja Salervon kaunis kunnianosoitus vanhemmille ja isovanhemmille, jotka fanfaareitta ja ilman sankarin sädekehää, rauhaa mielessään toivoen, teki mitä voi vaikeissa, usein mahdottomissa olosuhteissa - taatakseen demokratian turhasta valittavalle pullamössösukupolvelle. (HB)

DVD-Opas.fi

Tekijät

Ohjaaja: Sakari Kirjavainen
Pääosissa: Joonas Saartamo Lauri Tilkanen Sinikka Mokkila Ilkka Heiskanen Joanna Haartti
Tarina: Esko Salervo
Kuvaus: Petri Rossi
Musiikki: Timo Hietala

Kommentit

Voit kommentoida elokuvia nimettömästi tai kirjautumalla sisään mm. Facebook tai Twitter tunnuksillasi.
blog comments powered by Disqus
Kommentointi on yhä testikäytössä, jos kohtaat ongelmia ilmoita siitä meille yhteydenottolomakkeella.

Ilmoitus

Kuvat

Tekniset tiedot

Vuosi: 2011Kesto: 112 minuuttia
Julkaisija: Disney 
  
 
Ikäraja:
(13)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikärajamerkintäuudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 13 vuotta.
VET: 86722  
© Heinäpään Viestintä Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat maahantuojalle (Disney) ellei toisin mainita.
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään