Da­ve Pur­cell (Wil­liam Hurt) ajau­tuu mu­kaan epämääräi­siin lii­ke­toi­miin naa­pu­rin­sa oh­jaa­ma­na. Vaik­ka osa omi­tui­suuk­sis­ta tun­tuu hie­man pe­rus­teet­to­mil­ta ja tar­peet­to­mil­ta, kos­ket­taa tämä elämän­ma­kui­nen elo­ku­va sym­paat­ti­suu­del­laan. Joh­tu­nee­ko sit­ten is­lan­ti­lais­syn­tyi­sestä oh­jaa­jas­ta vai Ka­na­dan kau­niis­ta mai­se­mis­ta, mut­ta fil­mi tun­tuu jo­ten­kin ko­toi­sal­ta.

Ku­vas­sa on hie­man ros­kaa, mut­ta tark­kuus on riittävä. Mat­ta­pin­tai­suus sut­taa terä­viä ra­jo­ja. Fil­mi on haa­leaa, mut­ta so­pii elo­ku­van me­rel­li­seen tun­nel­maan. Ää­ni­rai­dat (sekä DD 5.1, että DD 2.0) ovat rea­lis­ti­sia ja mai­nios­ti yk­si­tyis­koh­tai­sia so­pien eri­no­mai­ses­ti hie­no­jen näyt­te­lijöi­den dia­lo­giin. Ekst­rao­sas­tol­la on trai­le­rin lisäk­si sekä 7-mi­nuut­ti­nen do­ku­ment­ti, että kom­ment­ti­rai­ta, jos­sa oh­jaa­ja, ku­vaa­ja ja apu­lai­soh­jaa­ja ju­tus­te­le­vat mu­ka­via. (VA)