Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Windtalkers

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Julkaisija:  
  
    

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle ellei toisin mainita.

Elokuva

Tuo in­tiaa­ni pe­las­ti hen­ke­ni!

Tuo in­tiaa­ni pe­las­ti hen­ke­ni! Mitäs siitä sa­not? 50 vuo­den päästä me var­maan sie­mai­lem­me teetä ja­pa­ni­lais­ten kans­sa ja et­sim­me jon­kin muun kan­sa­kun­nan pot­kit­ta­vak­sem­me…
Näin us­ko­mat­to­mia en­na­koi ame­rik­ka­lai­nen kivää­ri­mies oh­jaa­ja John Woon so­tae­lo­ku­vas­sa Wind­tal­kers. Woon ai­hee­na ovat tais­te­lut ja­pa­ni­lai­sia vas­taan So­lo­mo­nin ja Sai­pa­nin saa­ril­la 1943-44. Sa­lai­se­na asee­na ame­rik­ka­lai­sil­la on na­va­jo­jen kie­lestä ke­hi­tet­ty koo­di, jol­la sa­no­mat ja tais­te­lu­vies­tit py­syivät tur­vas­sa vi­hol­li­sen ra­dio­va­koi­lus­ta huo­li­mat­ta.
E­lo­ku­van kes­kus­hen­kilönä on na­va­jo-ra­dis­ti Ben Yah­zee (A­dam Beach), jo­ka läh­tee so­taan re­ser­vaa­tis­taan Ari­zo­nas­ta. Mo­nu­ment Val­leyn jyh­keät kal­lio­muo­dos­tel­mat nä­kyvät fil­min al­ku- ja lop­pu­ku­vis­sa kuin muis­tu­ma­na John For­din wes­ter­neistä, joi­den käyttö­voi­ma­na usein oli­vat Ame­ri­kan al­ku­peräisväestön ja in­tiaa­nien mail­le tun­keu­tu­nei­den val­kois­ten vä­li­set jän­nit­teet.
Wind­tal­ker­sin val­ko­naa­ma on ker­sant­ti Joe En­ders (Nic­ho­las Ca­ge), jo­ka pa­him­man tu­li­hel­ve­tin ko­ke­nee­na jer­mu­na pan­naan suo­jaa­maan ra­dis­tia ja eten­kin hä­nen sa­lais­ta koo­diaan. Käs­ky on sel­keä: toi­vot­to­mas­sa ti­lan­tees­sa in­tiaa­nin hen­ki on vä­hemmän tär­keä kuin se, et­tei vi­hol­li­nen saa sa­la­kieltä sel­vil­le.
Kos­ka En­ders on jo aiem­mis­sa tais­te­luis­sa jou­tu­nut uh­raa­maan alai­siaan käs­kyjä tot­te­le­mal­la, ei tehtävä ole hä­nel­le mie­lui­sa. Vä­hintään­kin hän yrittää pitää etäi­syyttä rin­ta­ma­to­ve­riin, jon­ka pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa jou­tui­si tap­pa­maan.
Wind­tal­ker­sis­ta puut­tu­vat Il­mes­tys­kir­jan ja So­ta­mies Rya­nin suu­ri­suun­tai­set tais­te­lut. Eikä Wool­la ole eri­tyi­sem­paa so­dan­vas­tais­ta sa­no­maa, ku­ten Ve­teen piir­re­tyssä vii­vas­sa. So­tae­lo­ku­va­na Wind­tal­kers on pe­rus­ka­maa, jos­sa ku­va­taan ope­raa­tioi­ta ja lä­hi­tais­te­lui­ta Woon hong­kon­gi­lai­su­ran tuo­mal­la van­kal­la ru­tii­nil­la.
Vä­ki­val­lan ko­reog­ra­fia
Wind­tal­ker­sin so­ta on raa­kaa ja sitä on riittäväs­ti. ”­Jap­seik­si” te­key­ty­neet näyt­te­lijät vyö­ryvät ri­vi ri­viltä pää­tyäk­seen yhä uu­des­taan ty­kin tai ko­ne­pis­too­lin ruuak­si. Puuk­ko­ja ja pis­ti­miä käy­tetään ah­ke­ras­ti ja sa­mu­rai­miek­ka­kin hei­luu. Vä­ki­val­lan ko­reog­ra­fia on sel­keää ja tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, eikä Woo yllättäen sor­ru­kaan pit­kiin hi­das­tuk­siin tai ve­ri­syyttä es­te­ti­soi­viin tyy­lit­te­lyi­hin.
Vä­hintään yhtä tär­keä ai­he kuin so­dan­ku­vaus on Wind­tal­ker­sin so­ti­las­poi­kien et­nis­ten lähtö­koh­tien ja per­soo­nal­li­suuk­sien yh­teentörmäys En­der­sin yk­sikössä. Mie­histön ku­vauk­se­na elo­ku­va ei saa­vu­ta Tun­te­mat­to­man so­ti­laan vi­vah­teik­kuut­ta, mut­ta so­vin­nol­li­suu­den sil­taa on kii­na­lai­soh­jaa­jan hyvä ra­ken­taa na­va­jo­jen­sa, ita­lia­lais­ten­sa ja tek­sa­si­lais­poi­kien­sa kes­ken, kun yh­tei­nen vi­hol­li­nen, Pa­han val­ta­kun­ta on vas­tas­sa.
Mo­nu­ment Val­leyn lisäk­si kau­neut­ta fil­miin tuo­vat in­tiaa­ni­ri­tuaa­lit, joi­ta na­va­jot eivät unoh­da juok­su­hau­to­jen kes­kelläkään. Elo­ku­van ni­mi tar­koit­taa ”­tuu­leen pu­hu­jia”, joik­si na­va­jo-ra­dis­tit it­seään kut­sui­vat. Adam Beach so­ta­mies Yah­zee­na ei it­se ole na­va­jo vaan Ka­na­dan in­tiaa­ni.
Hau­ku­tus­sa Wind­tal­ker­sis­sa on sa­maa suo­ra­su­kais­ta kä­den­tai­toa kuin pal­jon ke­hu­tus­sa Sa­muel Ful­le­rin Pu­nai­ses­sa ykkö­sessä. Ful­le­rin omiin ko­ke­muk­siin pe­rus­tu­nut so­ta­ta­ri­na ja Woon ot­ta­ma ul­ko­puo­li­sen näkö­kul­ma tuot­ta­vat tees­ken­te­lemättömän ja so­tae­lo­ku­vak­si har­vi­nai­sen sym­paat­ti­sen lop­pu­tu­lok­sen. Kum­man­kin fil­min pis­teitä ve­rot­ta­vat kli­sei­syys, pin­nal­li­suus ja elo­ku­val­li­sen ko­ko­naisnä­ke­myk­sen puu­te. So­ta­ku­vauk­sis­ta kiin­nos­tu­neet tus­kin pa­has­ti pet­tyvät. (HB)

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy