Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Päätalo

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2008Kesto: 108 minuuttia
Julkaisija: Nordisk Film 
  
 
Ikäraja:
(11)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 11 vuotta.
VET: A-51512  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Nordisk Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

Mi­nun­ko pitäi­si kir­joit­taa ra­ken­nus­työ­maas­ta ”­sym­bo­li­ses­sa mie­lessä”?

Mi­nun­ko pitäi­si kir­joit­taa ra­ken­nus­työ­maas­ta ”­sym­bo­li­ses­sa mie­lessä”? Näin pa­rah­taa ro­maa­nia rus­taa­va ra­ken­nus­mes­ta­ri Kal­le Pää­ta­lo näyt­te­lijä Kai Leh­ti­sen suul­la Han­nu Ka­ha­kor­ven oh­jaa­mas­sa tai­tei­li­ja­pot­re­tis­sa.
O­maelämä­ker­ral­li­sen rea­lis­ti­ses­ti työn­te­koa ku­vaa­va kir­jai­li­ja­nal­ku on juu­ri saa­nut en­simmäi­sen, toi­sen tai kol­man­nen tor­ju­van kir­jeen kus­tan­ta­jal­ta: siltä Tam­mel­ta, WSOY:ltä tai Ota­val­ta.
Pää­ta­los­sa hau­ka­taan vii­pa­le kir­ves­mie­hen ja kir­jai­li­jan 50-lu­vun elämää Tai­val­kos­kel­ta Tam­pe­reel­le. Elo­ku­vas­sa käydään lä­pi mie­hen avio­lii­tot ja erot, nii­den syyt ja seu­rauk­set. Nai­ma­ha­lut vievät Pää­ta­loa ja hä­nen ro­maa­ni­hen­kilöitään siinä missä vaik­ka­pa ame­rik­ka­lai­sen Phi­lip Rot­hin Ke­pes­hiä, Zuc­ker­ma­nia tai Port­noy­ta.
Kes­kei­simmäk­si elo­ku­vas­sa nou­see kui­ten­kin en­simmäi­sen oman kir­jan syn­ty­mi­nen, jo­ka on ol­lut Pää­ta­lon haa­vee­na siitä as­ti, kun pos­ti toi nuo­rel­le Kal­lel­le Mi­ka Wal­ta­rin op­paan Aiot­ko kir­jai­li­jak­si?
Te­le­vi­sio­mais­ta ker­ron­taa
Kou­lus­sa puu­työn opet­ta­ja­ni ar­vos­ti Pää­ta­lon tuo­tan­toa. Se tun­tui jän­nittävältä, kos­ka lu­ke­neem­pi, ute­liaam­pi ja sin­nikkääm­pi kou­lu­to­ve­ri­ni tie­si ker­toa kou­lun ”­lai­nas­tos­sa”, että Pää­ta­lon kir­jois­sa pu­hut­tiin nai­sis­ta ja mättäistä. Jäl­kimmäi­sistä siis sym­bo­li­ses­sa mie­lessä.
Mi­nul­la ei kui­ten­kaan riittä­nyt sin­ni sil­loin eikä myö­hem­minkään kah­la­ta si­vu­kau­pal­la kir­ves­mies­ku­vaus­ta päästäk­se­ni it­se ai­hee­seen: siis mättähältä mättähäl­le. Van­han sket­si­sar­ja Mu­ta­pai­nin ystä­vien to­kai­sun mu­kaan: Kal­le Pää­ta­lo — mil­joo­na si­vua hyvää luet­ta­vaa!
Han­nu Ka­ha­kor­ven oh­jaa­mas­sa ja K-11 ikä­ra­ja­tus­sa Pää­ta­los­sa kir­jai­li­jan li­hal­li­suu­den ku­vauk­set jäävät vä­hemmäl­le, vaik­ka fil­mi suo­ra­pu­hei­nen on­kin. Pitkän tv-u­ran luo­nut oh­jaa­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja näyt­te­lijä Han­nu Ka­ha­kor­pi on en­simmäi­sessä var­si­nai­ses­sa teat­te­rie­lo­ku­vas­saan huo­lel­li­nen ja hil­li­tyn kun­nioit­ta­va. Pa­him­mil­laan se joh­taa tur­han siis­tiin ja va­ro­vai­seen, te­le­vi­sio­mai­seen elo­ku­vaan, jo­ka ei kun­nol­la pu­reu­du re­he­viä mah­dol­li­suuk­sia tar­joa­vaan ai­hee­seen. Fil­min tuo­tan­nos­sa on mu­ka­na myös Yle, jo­ten en ih­met­te­li­si, vaik­ka epoo­kis­sa ku­vat­tu Pää­ta­lo nähtäi­siin myö­hem­min tv-sar­jak­si laa­jen­net­tu­na.
Rai­dis­ta Pää­ta­lok­si
Gum­me­ruk­sen kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja Re­po vai­nuaa Pää­ta­los­sa kul­ta­mu­nia sol­ke­naan pyöräyt­te­levän te­kijän. Hän kai­vaa yti­men esiin teks­ti­mas­sas­ta, jon­ka sen hyljän­neet kil­pai­li­jat ovat tuo­min­neet ”­muo­dot­to­mak­si möhkä­leek­si”. Pu­na­kynä­mer­kinnät lius­ko­jen lai­das­sa aut­ta­vat Pää­ta­loa kes­kittämään ta­ri­nan­sa sen vah­vuuk­sien ympä­ril­le.
Pu­na­kynää elo­ku­va­ver­sio­kin oli­si kai­van­nut. It­se­kin näyt­te­lijänä Ka­ha­kor­pi on hyvä hen­kilöoh­jaa­ja ja Jark­ko T. Lai­ne ku­vaa ta­pan­sa mu­kaan kau­niis­ti epook­kia, ih­mistä ja luon­toa. Sil­ti ko­ko­nai­suus on kat­kel­mal­li­nen. Ihan­teel­li­sen ta­sa­pai­noi­suu­den si­jas­ta koh­tauk­set ja jak­sot seu­raa­vat toi­siaan usein ta­sa­pak­sui­na ja hah­mot­to­mi­na.
Rou­heam­pi ote, vaik­ka jon­kun Moll­ber­gin, oli­si muo­van­nut lois­ta­vis­ta näyt­te­lijöistä ja per­soo­nal­li­suuk­sis­ta ver­ta ja li­haa val­ko­kan­kaal­le. Kir­jai­li­jan ke­hu­tuis­ta ra­ken­ta­mi­sen ku­vauk­sis­ta jon­kun Pölö­sen elo­ku­val­li­sem­pi ote oli­si saa­nut ai­kai­sek­si työn juh­laa.
Mut­ta näyt­te­lijöi­den vuok­si tämä kan­nat­taa kat­soa. Tur­han har­voin elo­ku­vis­sa näh­ty Ah­ti Jo­ki­nen on hui­kea hah­mo Pää­ta­lon kum­mi­setänä. Kir­jai­li­jan Prii­ta-äi­dissä, Pir­jo Leppä­sessä, on ruu­di­kas­ta remp­seyttä, mut­ta myös sitä sa­maa po­jan kir­jai­li­ja­haa­veen tu­ke­mis­ta, jo­ta myö­hem­min löy­tyy Su­san­na An­te­roi­sen esittämästä toi­ses­ta vai­mos­ta. Edel­lis­ten ta­voin ai­na vah­va Ant­ti Vir­ma­vir­ta tuo ku­vit­ta­mi­seen enimmäk­seen tyy­tyvään fil­miin ai­dos­ta läsnäo­los­ta nou­se­vaa la­taus­ta.
Jos Kai Leh­ti­nen tun­net­tiin tähän saak­ka Rai­di­na, niin tästä eteenpäin hän on Pää­ta­lo. Leh­ti­nen on kir­jai­li­jaa ja työ­miestä sydä­mellään ja jo­ka so­lul­laan. Näyt­te­lijän kas­voil­ta ku­vas­tu­va epä­toi­vo, hel­po­tus, rai­vo tai luo­vin pon­nis­tuk­sin lu­nas­tet­tu tyy­dy­tys, ovat haa­lean ker­ron­nan kes­kel­le au­kea­via vir­voit­ta­via läh­teitä. Koh­tauk­set, jois­sa Pää­ta­lo rii­te­lee vai­mon­sa kans­sa, kuu­lee pu­he­li­mes­sa tyttä­rensä ää­nen, tai huo­maa löytä­neensä jon­kun, jo­ka ymmärtää hä­nen kir­joi­tuk­siaan, ovat hie­non näyt­te­lijän lah­jo­ja kat­so­jal­le.
Pelkästään Leh­ti­sen Jus­si-pal­kin­non ar­voi­sen suo­ri­tuk­sen vuok­si Ka­ha­kor­ven Pää­ta­lol­la on puo­len­sa. (HB)
15/02/2009

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy