Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Yön ritari

The Dark Knight 

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2008Kesto: 155 minuuttia
Julkaisija: Warner Bros. 
  
    

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Warner Bros.) ellei toisin mainita.

Elokuva

Yön ri­ta­ris­sa kaik­ki so­pi­muk­set sa­no­taan ir­ti.

Yön ri­ta­ris­sa kaik­ki so­pi­muk­set sa­no­taan ir­ti. Ja­ko hy­viin ja pa­hoi­hin, ri­kol­li­siin ja re­hel­li­siin ei enää pä­de. Got­ham Ci­tyssä ros­vot ryöstävät toi­siaan ja ka­dun­mies­ten sy­liin pu­do­te­taan pom­min lau­kai­su­nap­pu­la. Ter­ro­ri ru­laa, jos Jo­ke­ri, Le­pak­ko­mie­hen kon­na­pa­kan vil­li kort­ti, saa rat­kais­ta.
Ch­ris­top­her No­lan on oh­jaa­ja­na ha­lun­nut ir­ti Bat­man-e­lo­ku­va­pe­rin­teen sar­ja­ku­val­li­sim­mis­ta pai­no­tuk­sis­ta. Oh­jaa­jan Got­ham on­kin en­tistä har­maam­pi, rea­lis­ti­sem­pi paik­ka, ai­na­kin näyttämönä me­ga­ta­son ta­jun­nantäräyttä­jil­le.
Kak­si ja puo­li­tun­ti­seen Yön ri­ta­riin on la­dat­tu synkkä an­ti-U­to­pia, jos­sa san­ka­rien hen­ki on yhtä löysässä kuin vi­hol­lis­ten­kin. Ku­ka ta­han­sa, ai­kui­nen tai lap­si, voi jou­tua su­den suu­hun. It­se oi­keu­den­var­ti­ja Bat­man­kin jou­tuu uh­raa­maan rak­kaim­pan­sa – eikä tämä ole suin­kaan viit­taus näyt­te­lijä Ch­ris­tian Ba­len väi­tet­tyyn äi­din ja si­sa­ren pa­hoin­pi­te­lyyn.
A­lun pank­ki­ryöstössä nä­kyy Myrs­kyn rat­sas­ta­jat –e­lo­ku­van naa­mio­mies­ten vai­ku­te. Jo­ke­ri se­koit­taa ma­fia­mies­ten ra­ha­pe­lin, lis­tii tieltään vas­tus­ta­jat ja kon­na­kump­pa­nit, mut­ta su­per­rois­ton vai­kut­ti­mis­ta ei pää­se sel­vyy­teen. Vaa­ral­li­nen psy­ko­paat­ti le­vittää kaaos­ta kaaok­sen it­sensä vuok­si, eikä psy­ko­lo­gi­siin se­li­tys­mal­lei­hin ole luot­ta­mis­ta. Jo­ke­ri ker­too taus­tan­sa ai­na eri ta­val­la, on ti­lan­teen mu­kaan sitä tai tätä, ku­ten esi­ku­van­sa kort­tipöydällä.
Täl­lai­sen vas­tus­ta­jan edessä Bat­man­kin on pu­las­sa ja jou­tuu et­simään tu­kea pait­si us­kol­li­ses­ta po­lii­sipääl­likkö Gor­do­nis­ta (Ga­ry Old­man), myös Got­ha­min ylei­sestä syyttäjästä, Har­vey Den­tistä (Aa­ron Eck­hart). Tämä sat­tuu ole­maan myös Bru­ce Way­nen kil­pa­ko­si­ja Rac­hel Dawe­sin (Mag­gie Gyl­len­haal) suo­sios­ta.
Yön ri­ta­rin mo­net juo­ni­lan­gat kier­tyvät kiin­toi­sas­ti ja tär­keil­le si­vu­hen­kilöil­le eh­ditään pitkässä fil­missä luo­da taus­tat ja ke­hi­tys­kaa­ret. Ka­ris­maat­ti­set Mic­hael Cai­ne ja Mor­gan Free­man ovat epä­kii­tol­li­sis­sa tu­ki­roo­leis­sa, vaik­ka Cai­ne ir­rot­te­lee­kin mai­nios­ti ka­peal­la mies­pal­ve­li­jan ton­til­laan.
To­ti­suus ja kes­to syövät elo­ku­van te­ho­ja. Ga­ry Old­ma­nin ta­val­lis­ta mal­til­li­sem­min esittämän po­lii­si Gor­do­nin ka­toa­mi­nen ei yllätä toi­vo­tul­la ta­val­la. Elo­ku­vaan il­mes­tyvän Kak­si­naa­man ko­li­kon­heit­to ei myöskään vä­ri­sytä enää Me­ne­te­tyn maan Chi­gur­hin näh­tyään. Heath Led­ge­rin Jo­ke­ri on jul­maa herk­kua, mut­ta Le­pak­ko­mie­hen vir­ta­vii­vai­suu­des­sa ja il­mes­ty­mi­sissä nä­kyy ta­ha­ton ko­miik­ka, mistä ei voi syyttää var­maot­teis­ta Ch­ris­tian Ba­lea.
Lap­sia käy­tetään ikäväs­ti pelk­kinä jän­ni­ty­se­le­ment­teinä ja heidän ihan­teel­li­suut­taan vain hi­pais­taan. Lo­pus­sa heräävä toi­vo ja ta­val­li­ses­sa kan­sas­sa il­men­tyvä hyvä tah­to ovat oi­via rat­kai­su­ja, mut­ta mel­kein peit­tyvät Yön ri­ta­rin ras­kaan ko­neis­ton jal­koi­hin.
Uu­sin Bat­man on­kin ran­kal­la kä­dellä teh­tyä ai­kuis­ten viih­dettä, eikä mikään ko­ko per­heel­le suo­si­tel­ta­va fan­ta­sia­seik­kai­lu.
Heath Led­ger — yön ri­ta­rin ta­ri­na
Ch­ris­top­her No­la­nin toi­nen Bat­man-e­lo­ku­va Yön ri­ta­ri jää elo­ku­va­his­to­riaan aust­ra­lia­laisnäyt­te­lijä Heath Led­ge­rin vii­mei­senä elo­ku­va­na. Edes Ch­ris­tian Ba­len mer­kittävät tai­dot (tai pa­hoin­pi­te­lys­kan­daa­li) eivät vie va­lo­kei­laa Jo­ke­ril­ta, Bat­ma­nin kaut­ta ai­ko­jen vaa­ral­li­sim­mal­ta vas­tus­ta­jal­ta.
Pa­hik­set elo­ku­vis­sa ovat kieh­to­via esi­tettä­viä ja seu­rat­ta­via, kos­ka nii­den yllättä­vyy­den rin­nal­la oi­keu­den­mu­kai­set san­ka­rit näyttävät hel­pos­ti ta­val­li­sil­ta ja tyl­siltä. Yön ri­ta­rin per­soo­nal­li­set­kin juo­ni­ku­viot lai­me­ne­vat kan­keah­koon to­teu­tuk­seen. Led­ge­rin ar­vaa­mat­to­man Jo­ke­rin il­mes­ty­mi­nen ku­vaan sähköistää koh­tauk­set kuin imp­ro­vi­soi­tu soo­lo jaz­zis­sa — tai kuin rok­kis­ta­ra, jos­sa vielä on säi­ly­nyt rah­tu­nen vil­liä ka­pi­naa.
Bob Ka­nen, Bill Fin­ge­rin ja Jer­ry Ro­bin­so­nin yh­dessä ke­hit­te­lemä sar­ja­ku­va­hah­mo luo­tiin pe­li­pa­kan Jo­ke­ri-kor­tin poh­jal­ta lisäämällä sii­hen piir­teitä Con­rad Veid­tin roo­lis­ta kau­hu­ro­mant­ti­ses­sa elo­ku­vas­sa Nau­ruih­mi­nen (Paul Le­ni, 1928). Elo­ku­va pe­rus­tuu Vic­tor Hu­gon vuo­den 1869 ro­maa­niin, jon­ka san­ka­rin suu­pie­let on viil­let­ty ikui­seen vir­nee­seen. Ai­het­ta kä­si­tel­tiin myös Ja­mes Ell­royn ri­kos­ro­maa­nis­sa ja siitä teh­dyssä hei­kos­sa fil­missä Black Dah­lia (B­rian De­Pal­ma, 2006).
Hal­pis­kau­hun kin­gi Wil­liam Cast­le te­ki myös ai­koi­naan ai­het­ta pla­gioi­den elo­ku­van­sa Mr. Sar­do­ni­cus (1961) – jos­ta in­tou­tu­nee­na Ran­dy Ca­li­for­nian Spi­rit-yh­tye lait­toi klas­sik­koal­bu­min­sa ni­mek­si Twel­ve Dreams of Dr. Sar­do­ni­cus (1970).
- Olen kuin hul­lu koi­ra, jo­ka juok­see au­ton perässä. En tiedä mitä te­ki­sin, jos sai­sin sen kiin­ni, Jo­ke­ri se­littää vim­maan­sa. Pistäy­tyjänä hah­mo jää Bat­ma­nis­sa kes­ke­neräi­sek­si, mut­ta ää­rimmäi­syy­dessään iki­muis­toi­sek­si. Led­ge­rin Jo­ke­ris­sa on Tek­sa­sin moot­to­ri­sa­ha­mur­hien Leat­her­fa­cen ru­joa psy­ko­paat­tia, Sor­mus­ten ta­run Brad Dou­ri­fin Gri­ma Kär­mes­kie­len lui­hua li­ma­let­tiä, mut­ta myös sitä pi­te­lemätöntä huu­mo­ria, mitä Jack Nic­hol­son toi omaan Jo­ke­riin­sa tai pi­meän kir­jai­li­jan roo­liin Hoh­dos­sa. Led­ge­rin slaps­tick-ko­miik­ka tuo vä­ki­sin mie­leen myös Jim Car­reyn krei­vi Ola­fin Sur­kei­den sat­tu­mus­ten sar­jas­sa – tai sot­tai­suu­des­saan myös Uu­no Tur­ha­pu­ron!
Koh­ta­lon oi­kus­ta Heath Led­ge­ristä tu­li Bat­man-e­lo­ku­van var­si­nai­nen yön ri­ta­ri. Jo­kais­ta Jo­ke­rin rep­liik­kiä kat­so­ja kuun­te­lee uu­sia mer­ki­tyk­siä tul­ki­ten ja vii­mei­siä vies­tejä et­sien, mi­hin hah­mon kak­si­ja­koi­suus ja näyt­te­lijän yhtäai­kai­nen rai­suus ja ve­toa­vuus an­ta­vat sy­ty­kettä. Roo­li on kui­ten­kin niin hyvä, et­tei se tar­vit­se tuek­seen yleisön ma­kaa­be­ria sen­saa­tion nälkää.
Vain 28-vuo­tiaa­na tam­mi­kuus­sa re­sep­tilääk­kei­den ylian­nos­tuk­seen kuol­lut Heath Led­ger nou­si pal­jon lu­paa­vas­ta aust­ra­lia­lai­se­lo­ku­vas­ta Two Hands (1998) Yh­dys­val­toi­hin kor­keam­man pro­fii­lin viih­de­fil­mei­hin, ku­ten Pat­rioot­ti (2000) ja Val­koi­nen sul­ka (2002). Mie­hekkääs­ti ko­mea Led­ger so­pi ro­mant­ti­siin roo­lei­hin Ri­ta­rin ta­ri­nas­sa (2001) ja Ca­sa­no­vas­sa (2005), mut­ta löy­si omim­man näyt­te­lijän­laa­tun­sa va­ka­vis­ta tai ko­kei­le­vam­mis­ta fil­meistä, ku­ten Mons­ter’s Ball (2001) tai Dy­lan-fil­mi I’m Not The­re (2007). Os­car-eh­dok­kuus pääo­sas­ta hel­ti­si herkkä­vi­rei­sestä eri­lai­sen cow­boyn pot­re­tis­sa Bro­ke­back Moun­tain (2005), jos­sa Led­ger te­ki sy­vimmän vai­ku­tuk­sen­sa.
Myös Jo­ke­rin osa an­taa viit­teen siitä, että Led­ger oli su­ku­pol­ven­sa tai­ta­vim­pia ja va­lin­nois­saan kun­nian­hi­moi­sim­pia näyt­te­lijöitä, jo­ta pelkkä täh­teys ei tyy­dyttä­nyt. Häntä nähdään val­ko­kan­kaal­la vielä en­si vuon­na Ter­ry Gil­lia­min elo­ku­vas­sa Toh­to­ri Par­nas­sus (T­he Ima­gi­na­rium of Doc­tor Par­nas­sus, 2009). ”It’s bet­ter to burn out, than it is to rust”, lau­loi Neil Young. Elo­ku­vis­sa Heath Led­ger pa­loi kirk­kaa­na lop­puun saak­ka, vaik­ka elo­ku­vaa suu­rem­mas­sa elämässä hi­das ruos­tu­mi­nen oli­si ol­lut pal­jon toi­vot­ta­vam­pi vaih­toeh­to. (HB)

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy