Yli 10 700 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Tyttö joka leikki tulella

Flickan som lekte med elden 

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2009Kesto: 132 minuuttia
Julkaisija: Nordisk Film 
  
 
Ikäraja:
(15)
Kielletty alle 16-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 15 vuotta.
VET: 216901  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Nordisk Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

Ruot­sin po­lii­sil­la on jo­tain epä­sel­vyyk­siä sen he­li­kop­te­ri­ryöstön kans­sa ja liekö Pal­men mur­ha­ku­vios­sa­kaan kaik­ki pa­la­set vielä pai­kal­laan.

Ruot­sin po­lii­sil­la on jo­tain epä­sel­vyyk­siä sen he­li­kop­te­ri­ryöstön kans­sa ja liekö Pal­men mur­ha­ku­vios­sa­kaan kaik­ki pa­la­set vielä pai­kal­laan. Mut­ta on­nek­si Stieg Lars­so­nin kek­simät toi­mit­ta­ja ”­Kal­le” Blomk­vist ja hak­ke­ri­vel­ho ”­Pep­pi” Sa­lan­der yhä rat­ko­vat Tuk­hol­man ri­kok­sia.
Toi­nen Stieg Lars­so­nin suo­sit­tuun kir­ja­sar­jaan pe­rus­tu­va ruot­sa­laisjännä­ri vai­kut­taa en­simmäistä toi­mi­vam­mal­ta. Syynä voi ol­la se­kin, että Tyttö jo­ka leik­ki tu­lel­la –e­lo­ku­van koh­dal­la en ole lu­ke­nut al­ku­teos­ta, jo­ten väl­tyn ver­tai­lul­ta. Us­kon kui­ten­kin, että oh­jak­siin vaih­tu­nut Da­niel Alf­red­son ku­vaa su­ju­vam­paa ri­kos­tut­kin­taa ja välttää tans­ka­lai­sen Niels Ar­den Op­le­vin pa­him­mat köm­pe­lyy­det ja yli­lyön­nit Mie­hissä jot­ka vi­haa­vat nai­sia.
Noo­mi Ra­pa­cen esittämä Lis­beth Sa­lan­der on en­tistä enemmän pää­roo­lis­sa, mut­ta sil­ti Mi­kael Blomk­vis­tin­kin vai­hei­ta seu­ra­taan tii­viim­min. Mi­kael Nyq­vis­tin näyt­te­lemää hah­moa ei unoh­de­ta pit­kik­si ajoik­si, niin kuin kä­vi edel­li­sessä fil­missä. Mil­len­niu­min leh­ti­toi­mi­tuk­sel­la on tässä oi­keas­ti jo­tain te­ke­mistä pa­la­ve­rei­neen ja jut­tu­vink­kien tut­kai­lui­neen, eikä toi­mi­tus ole pelkkä Blomk­vis­tin taus­ta­ku­lis­si.
Sa­lan­der pa­laa ul­ko­mail­ta äi­tinsä jättämän ”­pik­ku­pe­rinnön” tur­vin uu­teen asun­toon Tuk­hol­mas­sa. Sa­la­peräi­nen venäläis­ma­fia on hä­nen kin­te­reillään ja ha­luaa tie­to­ja nai­sen liik­keistä edel­li­sen fil­min ”­sa­dis­ti­sial­ta ja rais­kaa­jal­ta”, Lis­bet­hin edun­val­vo­ja Bjur­ma­nil­ta. Mil­len­nium on saa­nut uu­den, nuo­ren ja kun­nian­hi­moi­sen toi­mit­ta­jan, jo­ka tut­ki­ja­puo­li­son­sa kans­sa sel­vittää iso­kenkäis­ten yh­teis­kun­nan tu­ki­pi­la­rien sek­si­ri­kok­sia ja kan­sainvä­listä tyttö­kaup­paa. Kun pa­rin työ jää kes­ken juu­ri pal­jas­tus­ten kyn­nyk­sellä, Blomk­vist jat­kaa omaa tut­kin­ta­lin­jaan­sa. Po­lii­si epäi­lee kui­ten­kin Sa­lan­de­ria yllättävän mur­ha­sar­jan syypääk­si, eikä kor­vaan­sa lot­kau­ta Blomk­vis­tin sa­la­juo­ni­teo­rioil­le.
Lis­bet­hin asun­non ni­mi­kyl­tissä lu­kee ”V. Kul­la”. Viit­taus Pitkä­tos­suun (Vil­le­kul­la = Hu­vi­kum­pu) on pie­nen ja pip­pu­ri­sen, neu­vok­kaan voi­ma­nai­sen koh­dal­la pai­kal­laan. Se on­kin ai­noa huu­mo­rin­pil­kah­dus Sa­lan­de­rin hah­mos­sa. Syy tytön um­pi­mie­li­syy­teen, jo­hon vain vii­tat­tiin en­sio­sas­sa, sel­viää nyt ko­ko kau­heu­des­saan.
Yh­tenäi­sem­pi ko­ko­nai­suus
Kuu­lem­me Lis­bet­hin äi­din koh­ta­lon, jo­ka on käyn­nistä­nyt tyttä­ren kos­to­ret­ken. Tytössä jo­ka leik­ki tu­lel­la per­he­ku­vaan ko­koon­tuu laa­jem­pi­kin Sa­lan­de­rin su­ku, jon­ka syn­nit ja vai­no eivät vieläkään jätä kal­toin koh­del­tua Lis­bet­hiä rau­haan.
Mie­het jot­ka vi­haa­vat nai­sia mässäi­li vas­ten­mie­li­ses­ti nais­vi­ha­mie­li­sellä vä­ki­val­lal­la. Tytössä jo­ka leik­ki tu­lel­la väläy­tetään hy­vyyttä­kin — jän­ni­tystä ja uh­ka­te­kijöitä uh­raa­mat­ta. Nuo­ri jour­na­lis­ti vai­moi­neen, Sa­lan­de­rin tyttöystävä Mi­riam Wu (Yas­mi­ne Gar­bi) ja oma­na it­senään esiin­tyvä en­ti­nen am­mat­ti­nyrk­kei­lijä, kir­jai­li­ja, näyt­te­lijä ja tv-kok­ki Pao­lo Ro­ber­to, tuo­vat raik­kaut­ta ja po­si­tii­vi­suut­ta, vä­littä­mistä, muu­ten niin synkkään ta­ri­naan.
Voi­maut­ta­vaa Sa­lan­de­rin hah­mos­sa on Pep­pimäi­nen sin­nik­kyys, jo­ka nyt kas­vaa Ta­ran­ti­non Kill Bill –e­lo­ku­vien Mor­sian-hah­mon mit­toi­hin. Noo­mi Ra­pa­cen ei tar­vit­se mon­ta­kaan rep­liik­kiä sa­noa, mut­ta in­tiaa­ni­kas­voi­nen Lis­beth pitää mie­len­kiin­non yllä ko­ko ole­muk­sel­laan, jo­ka il­mentää herkäs­ti niin suo­je­lun­ha­lun herättävää hen­toi­suut­ta kuin agg­res­sio­ta ja kar­vai­den ko­ke­mus­ten puu­dut­ta­mia tun­tei­ta.
Da­niel Alf­red­so­nin var­mas­sa oh­jauk­ses­sa saa ihas­tel­la ruot­sa­lais­ta am­mat­ti­tai­toa ri­ko­se­lo­ku­vien teos­sa. Pe­ter Mok­ro­sins­kin ku­vaus on eri­tyi­ses­ti yö­tun­nel­mis­saan vaih­te­le­vam­paa kuin mi­hin pääs­tiin edel­li­sessä teok­ses­sa kah­den eri ku­vaa­jan voi­min. Tyttö jo­ka leik­ki tu­lel­la on vi­suaa­li­ses­ti pal­jon yh­tenäi­sem­pi ko­ko­nai­suus.
Tällä ker­taa Lis­beth jou­tuu lo­puk­si hir­viömäi­sen mur­haa­jan kans­sa kah­den ja ala­kyn­teen. Nyt ti­lan­teet vaih­tu­vat kui­ten­kin suk­ke­lam­min ja vä­hemmän kli­sei­ses­ti kuin Mie­hessä jo­ka vi­ha­si nai­sia. Kun yk­si epäil­ty – ja ne kor­keis­sa ase­mis­sa ole­vat nil­kit – jäävät va­paal­le ja­lal­le, on ta­ri­na mu­ka­vas­ti au­ki kol­man­teen osaan, päätös­jak­soon Pil­vi­lin­na jo­ka ro­mah­ti. (HB)
15/10/2009

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy